torstai 22. kesäkuuta 2017

Tunnelmalliset teekutsut pihamaalla

 

Keväiset ristiäiset saivat öljyämään puutarhakalusteet ja istuttamaan orvokit amppeleihin muita vuosia aikaisemmin. Pihan pienet kunnostustyöt aloitettiin myös jo alkukesästä. Pihan herätessä eloon olemme viettäneet lasten kanssa paljon aikaa ulkosalla. Pihapelit on kaivettu varastosta, leikkimökki siivottu ja järjestetty. Leikkimökki on kuumalla ilmalla välillä turhan pieni ja ahdistava leikkejä varten. Leikkimökin suojiin on kyllä mukava mennä pitelemään sadetta. Hauskasti joskus osuu kohdalle niitä muutaman sekunnin kestäviä kesäkuuroja.



Pihaan on löytänyt tiensä monen vuoden haaveilun jälkeen myös pihakeinu. Keinu saapui kotiovelle lavan päällä. Sanoinkin heti miehelleni, että lava tulee laittaa varmaan talteen. Lavan päällä on lapsista kiva istua ja leikkiä. Lava estää kyllä mukavasti räsymattoa kastumasta, jos ruohikolla on jäljellä vielä aavistus aamukastetta. Lavan reunat ja naulan paikat on kuitenkin syytä tarkistaa hyvin, että ne eivät aiheuta leikkiessä haavoja!

Lava on toiminut meillä pienenä esiintymislavana ja teekutsujen näyttämönä. Teekutsuja varten pitää tietysti olla astiasto ja tarjottavaa. Teekannua ja kuppisettiä koristava hiirulainen on kyllä äidistäkin melkoisen söpö! Kauniin roosan väriset kivikeramiikka astiat kestävät kuusivuotiaan leikeissä jo ehjinä. Lavan päällä on myös hauska tehdä palapelejä ja muita puuhasteluja. Perheen Pikku Herrakin kasaa mielellään kuutiopalapelejä. Millaisia pihaleikkejä teidän pihallanne leikitään?

Nyt kannattaa hyödyntää alekoodi MIRUMARU17, jolla saat 20% alennuksen Minime.fi verkkokaupan koko valikoimasta. Koodi koskee myös alennettuja tuotteita! Koodi on voimassa sunnuntaihin asti.



Yhteistyössä Always somewhere else ja Minime.fi

sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

Pikkuinen vauhtihirmu - Potkupyöräilyn opettelu


Kaksi viikkoa on Pikku Herra jaksanut kertoa jokaiselle taloon saapuneelle vieraalle, kuinka hänelle on tulossa ihan oma potkupyörä. Nukkumaan mennessä myös päivän viimeiset ajatukset ovat liikkuneet potkupyörän ympärillä. Perjantaina paketti haettiin postista kotiin ja potkupyörä laitettiin valmiiksi menokuntoon seuraavaa päivää varten. Koko perjantai-illan Pikku Herra kulki sisällä kypärä päässään. Kyllä meitä hieman hymyilytti pojan innostus ja riemu. Onhan se varmasti aivan upeaa, että vihdoinkin saa ihan oman menopelin, kun on pitkään katsonut sivusta isosiskon pyöräilyä.

Pukyn valmistavat potkupyörät ovat saavuttaneet hurjan suosion. Suuren kiinnostuksen ymmärtää. Potkupyörä on mainio ensiaskel, joka valmentaa polkupyöräilyyn. Tasapainon löytäminen on pyöräillessä varmasti helpompaa, kun on saanut siihen tuntumaa jo potkupyörän kanssa. Meille kotiutui Pikkufillari.fi:n kokoelmista tosiaan Puky LR M-malli. Matalan painopisteen ansiosta potkypyörä on helposti hallittavissa. Sivustolta löytyy runsaasti apua ja vinkkejä oikean pyöräkoon valitsemiseen. Lisäksi samasta paikasta saa kätevästi pyöräilykypärät ja muut varusteet.


Potkupyörässä on tukeva ohjaustanko, josta pieni potkuttelija saa hyvän otteen. Paljon kehuja saa myös todella laadukas pyöräilykypärä. Hauskan ulkomuotonsa lisäksi kypärä istuu Pikku Herran päähän täydellisesti. Kypärän kiinnitys ja pehmukkeet ovat täydelliset. Olemme ostaneet esikoisellemme pyöräilykypäröitä jo useampia, joten vertailupohjaa löytyy. Uuden taidon oppiminen on hauskaa ja haastavaa. Isän kanssa on ollut turvallista opetella potkuttelua ihan rauhassa. Välillä tulee Pikku Herralle väsymys kesken puuhien ja silloin voi isä ottaa potkupyörän kätevästi kannettavakseen kantohihnan avulla. Meillä on kesä täynnä vauhdin hurmaa!!







Yhteistyössä Always somewhere else ja Pikkufillari.fi

perjantai 16. kesäkuuta 2017

Puutarhaunelmia vol 4 - Kivikkopenkki


Kivikkopenkin lähtötilanne oli aika hurja. Toisaalta tuollaisessa täysin villiintyneessä istutusalueessa on myös oma viehätyksensä. Kasvit olivat iloisesti limittäin ja lomittain. Kuka oli vallannut enemmän alaa ja kuka vähemmän. Isot kivet olivat lähes peittyneet kasivien alle. Muistelin kuinka ensimmäisenä keväänä siivosimme pihaa roskista ja istutimme kasveja pitkälle kesään asti. Kesä oli vielä silloin kuumimmista kuumin. Odotin perheemme esikoista. Synnytystä edeltäneenä iltana työnsin vielä pihassa kottikärryjä. Muistot saavat minut melkein nauramaan.

Lapsia on nyt tupsahdellut muutama lisää ja pihalle on jäänyt aina vain vähemmän aikaa. Sen myötä myös omat fiilikset pihaa kohtaan muuttuivat. Ilonaiheesta tulikin murheenkryyni. Siksi tämä pieni projekti on ainakin itselleni nyt hirmuisen rakas ja tärkeä. Me emme myllerrä koko pihaa, mutta olemme aloittaneet ympäristön muokkaamisen meille kivemmaksi.


Nyt luomme taas uusia puutarhamuistoja. Koko perhe on ollut mukana puuhassa. Lapset ovat saaneet työnnellä multaa pienillä kottikärryillään ja kastella kukkasia. Pysyvät mukavasti lähettyvillä ja mekin voimme isännän kanssa keskittyä istutustöihin. Vauva nukkuu päikkäreitä vaunussa. Iloinen tyttö ratsastaa välillä kepparilla työmaan ohitse ja nauraa.


Kivikkopenkin osalta aloitimme kokonaan alusta. Poistimme kivet, kaivoimme kasvit ylös maasta ja lisäsimme penkkiin uutta multaa. Tämän jälkeen asettelimme kivet uusille paikoilleen ja istutimme osan vanhoista kasveista takaisin penkkiin hivenen harvennettuina versioina. Kivikkopenkkiin istutettiin uutena kasvina tuivio. Odotan mielenkiinnolla miten se lähtee leviämään ja kuinka se muuttaa istutusalueen ilmettä. Siirsimme pihan eri kolkista muutaman havupuun tuivion kaveriksi.




Vielä on paljon puuhaa edessä, mutta jo nyt voi fiilistellä ja seurata miten jo istutetut kasvit tulevat paikoillaan viihtymään. Tuttujen kasvien kohdalla kuten säleikkövilliviini tietää suunnilleen miten kasvi parhaiten viihtyy ja kuinka sitkeä se on. Tänä keväänä ja vielä kesän alussa olosuhteet ovat olleet melkoisen haastavat.


Yhteistyössä Always somewhere else ja Viherpeukalot.fi

maanantai 12. kesäkuuta 2017

Unelmia metsästämässä


Ilman unelmia on musertavaa elää. Jokainen meistä tarvitsee elämäänsä rakkautta, kumppanuutta ja unelmia. On enemmän kuin hyvä, että elämästä löytyy jokin asia tai asioita joita kohti kurkottaa. Jokainen kaipaa omalle kartallensa kiintopisteitä. Välillä on polku risukkoinen ja määränpää ei ole näkyvissä ja pitää kaivaa kompassi esille. Hienointa tietysti on, jos viereltä löytyy ystävä jonka kanssa suuntaa voi katsoa yhdessä. Toisinaan unelmien perässä on mentävä määrätietoisemmin ja toisinaan meno voi olla verkkaisempaa ja voi kiertää maisemareitin kautta. Moni sanoo, että taitelulla matkalla on suurempi merkitys kuin itse määränpäällä.

Välillä elämässä nostetaan sattuma-kortti. Jälkikäteen voi vain ihmetellä miten pienestä asiat voivat toisinaan olla kiinni. Se on samalla pelottavaa ja toivoa antavaa. Vuorotellen meistä varmasti jokainen näkee elämän sattumanvaraisuuden ja suuren suunnitelman sekä johdatuksen. Toisinaan on kivempi ajatella etenevänsä vain elämän oikusta toiseen ja välillä taas suuri tarkoitus lohduttaa ja antaa turvaa.

Elämässä tulee väistämättä eteen myös kausia jolloin tuntuu, että unelmat ovat kadonneet. Unelmia ei löydä edes kiven alta. Silloin elämä tarjoaa hetkellisesti varjoa auringonpaisteen sijaan. Unelmatkin kuten muutkin asiat elämässä tulee löytää ja tehdä itse näkyviksi. Unelmat eivät vain putoa polullemme. Ajatukset pitää usein aktiivisesti suunnata asioihin jotka tuottavat iloa. Saman polun varrelta löytyvät unelmat kuin aamun kastepisarat puiden lehdillä. Unelmien eteen tulee myös tehdä töitä. Liian helpolla saatu ei tuo samaa onnea kuin kovalla työllä ansaittu.

Kirjoittakaa unelmat muistiin. Miettikää miten ne voisi tehdä todeksi pieni askel kerrallaan. Kesä on vasta alussa. Mitä sinä haluaisit tehdä juuri tänä kesänä. Tämän kesän varalle voi vielä ripotella pieniä unelmia. Tänään voi myös käynnistää jonkin suuren suunnitelman ja tähdätä pidemmälle. Voi ajatella, että kahden vuoden päästä kesäkuussa me pakataan reput ja lähdetään yhdessä kotipihasta kohti maailmaa.

perjantai 9. kesäkuuta 2017

Puutarhaunelmia vol 3


Meidän pieni projekti pihamaalla etenee ihan mukavasti. Eteen on tullut tapaus vanhat kaivon kivet. Näitä vanhoja kaivon paikkoja löytyy pihastamme kaksi ja ne sijaitsevat heti keittiön ikkunan alla. Isot kivet näkyvät myös suoraan juhannusruusu pensaiden läpi vieressä sijaitsevalle kävelytielle. Oletteko te koskaan tarkastelleet pihaanne ikään kuin ohikulkijan silmin? Itse huomasin tarkastelevani pihamaatamme juurikin tästä vinkkelistä. Kiersin tonttia ympäröivät kävelytiet ja katsoin pihaamme ns. uusin silmin. Tästä sain ajatuksen miettiä jotakin suunnitelmaa kaivon kivien ympärille. Kivet kuitenkin on ja pysyy. Lisäksi kivet ovat isoja ja hallitsevia. Omasta mielestäni kuitenkin osittain ihan kauniitakin sammaleineen.

Itselleni on noussut hyvin tärkeäksi se, että piha näyttäisi edes kohtuullisen siistille ohikulkijoiden silmissä. Toki on myös edelleen suunnitelmissa kohentaa erityisesti ns. lähipihan aluetta, joka taas luo eniten viihtyisyyttä meidän asukkaiden päivittäiseen elämään. Päätin korostaa kiviympyröitä kivikkopenkin harvennuksesta yli jääneillä kasveilla. Poistimme "nurmikkoa" kivien ympäriltä, lisäsimme multaa ja istutimme kasvit kiertämään kivien koko kehän. Varmasti kokonaisuudesta tulee ihan kiva, kunhan kasvit lähtevät kunnolla kasvamaan. Ajattelin myös laittaa kaivonkansien päälle muutaman ruukun kesäkukille ja kerätä vielä pikkuisia kiviä somisteeksi. Palaan vielä asiaan kuvien muodossa.

Seuraavaksi käymme rikkakasvien kimppuun. Kovasti on mieheni, joka vuosi kylvänyt kalkkia ja ruohonsiemeniä pihamaalle. Edelleenkään ei voi sanoa, että meillä olisi jokaisessa pihan kolkassa kaunis nurmikko. Edellinen omistaja oli päästänyt pihan pahasti sammaloitumaan ja kasvamaan rikkaruohoa. Helpoin tie olisi asentaa vain uusi nurmikko, mutta tyydymme nyt hoitamaan vanhaa nurmikkoa ainakin toistaiseksi. Onko teillä menossa pihamaalla omaa projektia? Minulle saa vinkata hyviä ideoita!

maanantai 5. kesäkuuta 2017

Pikku Tähden huone - Harmaata vai valkoista


Viikonloppu kului pihamaalla kivipenkin parissa. Ehdin vasta tänään hieman hätäisesti sovittelemaan kahta eri laskosverhoa Pikku Tähden huoneeseen. Kesän tässä vaiheessa illat ja yöt ovat vielä pimeitä, joten paksu verho tekee huoneen helposti liian pimeäksi. Ohuempi verho taas päästää päivällä liikaa valoa huoneeseen. Pulmallista. Hieman on ollut myös "murhetta" löytää huoneeseen sopiva yövalo. Huoneessa olevat lamput ovat yöllä liian kirkkaita. Laitoinkin viikonloppuna tilauksen menemään. Tilasin jotakin sellaista, josta olen haaveillut jo vuosia. KonMarituksen jälkeen olen joutunut perustelemaan itselleni kaikki hankintani. Olen myös huomannut, että ns. heräteostokset ovat loppuneet kokonaan ja nykyisin maltan myös odottaa, että kohdalleni osuu juuri oikea esine tai huonekalu. Haudon mielessäni unelmia ja toteutan niitä maltilla. Odotus on oikeastaan hauskaa.

Pikku Tähden huone koostuu enimmäkseen vanhoista huonekaluista ja osa on vielä hankittu käytettynä. Uusi Ristomatti Ratian Aitta-matto on kyllä osoittautunut todella hyväksi valinnaksi huoneeseen. Selkeän maton kaveriksi on helppo yhdistellä erilaisia tekstiilejä. Laskosverhoista molemmat sopivat hienosti maton kanssa yhteen ja pirteä lattiatyyny, sekä jakkara piristävät yleisilmettä oikein mukavasti. Mustat tuolit taas nitovat huoneen tyylin yhteen.


Huoneen ehdoton suloisuus on mummon virkkaama päiväpeitto. Päiväpeitto on aarre, jonka säilytän huolella. Perheen Pikku Herralla on myös kastelahjaksi saatu sinisävyinen päiväpeitto. Virkkaus on taito, jonka todella haluaisin ottaa haltuun.


Pidättekö te enemmän harmaasta vai täysin valkoisesta laskosverhosta? Kumpi sopii paremmin maton kanssa yhteen?


Yhteistyössä Always somewhere else ja VM Carpet

perjantai 2. kesäkuuta 2017

Puutarhaunelmia vol 2


Tänään on sää ollut melkoisen oikukas. Olenkin ollut todella onnellinen, että hoidimme viime viikonloppuna pihamaalla eteenpäin pientä projektiamme. Sää oli puuhastelulle tuolloin huomattavasti suotuisampi. Meidän pihassa on edellisen omistajan jäljiltä istutusalue ja sadevesi valuu rännejä pitkin pieneen pihalla sijaitsevaan altaaseen. Pienten lasten vuoksi altaan päälle on rakennettu tukeva kansi. En ole altaaseen ja istutusalueeseen kovinkaan ihastunut ja jossakin välissä toivon pääseväni rakennelmasta kokonaan eroon. Juuri nyt en kuitenkaan jaksa ajatella miten rännien vesi johdettaisiin muualle, saati sitten kaivaa putkia ylös maasta tai hakata betonia rikki. Tyydyn raivaamaan sisäänkäynnin lähellä olevat penkit epämieluisista rikkakasveista ja istuttamaan tilalle jotakin kauniimpaa.


Meillä on koko perhe ollut puuhassa mukana. Kottikärryillä on työnnetty vuoroin uutta multaa istutusalueelle, sekä kärrätty innokkaita pikku apureita. Pikkuiset haravat ja kastelukannut ovat heiluneet ahkerasti. Lapset ovat töiden lomassa ihmetelleet leppäkerttuja, pihapiirissä viihtyvää oravaa, sekä juuri kortteliin muuttanutta pulua. Yhteinen puuhastelu on kyllä melkoisen mukavaa.


 Istutusalueen kasvit:



Istutusalueesta tulee varmasti oikein hieno, kun perennat kukkivat ja leviävät. Havut ja koristeruohot saavat myös vähän tuuheutta ja pituutta kesän aikana. Palataan reunapenkin tunnelmiin vielä myöhemmin. Seuraavaksi työstetään umpeenkasvanutta kivikkopenkkiä.



Pihamme saa tulevaisuudessa myös kaunista punaista hehkua kahdesta Mongolianvaahterasta. Puun viereen keräsimme kaikki tontin eri kolkista löytyneet sipulikasvit ja päälle kylvimme kesäkukkien siemeniä.




Yhteistyössä Always somewhere else ja Viherpeukalot.fi

torstai 1. kesäkuuta 2017

And Then I Met You...

LuKLabel

Sanon ei ikäkriisille, vaikka tässä kuussa tulee taas vastaan uusi syntymäpäivä. Täytyy silti tunnustaa, että kuluneen vuoden aikana olen miettinyt enemmän kaikkia sellaisia asioita, joille en ennen suonut paljon ajatusta. Yölliseen aikaan olen tavannut vanhoja ystäviäni nuoruudesta ja elänyt monet tunnemuistot uudelleen ja herännyt aamulla omituiseen fiilikseen. Kenties olen myös hieman katsellut taaksepäin ja miettinyt mitkä asiat ovat määrittäneet sen millainen aikuinen minusta on tullut. Katumusta tunnen minimaalisesti. Muutama asia lähinnä häiritsee. Kukapa meistä voisi olla täydellisen tyytyväinen kaikkiin valintoihinsa.

Mietin paljon sitä kuka olen tänään. Olenko jo sinut itseni kanssa. Voinko sanoa tuntevani itseni läpikotaisin. Vieläkö on yllätyksiä luvassa. Tässä kohden tarkoitan lähinnä positiivisia asioita. Muutamissa jutuissa olen onnistunut yllättämään itseni täydellisesti. Kolme lasta ja pitkään jatkunut kotiäitiys ei ollut ns. listallani, mutta niin olen kuitenkin rooliin ihan mukavasti sujahtanut. Nuorena pidin itseäni ikuisesti levottomana kulkijana, joka ei halua sitoutua toiseen ihmiseen. Pitkä parisuhde ja oma perhe ovat nousseet elämäni suurimmaksi saavutukseksi. Kenties olen jättänyt joitakin ovia avaamatta valintani vuoksi, mutta se on ollut enemmän kuin ok.

Blogin pitämisestä on tullut minulle tärkeä osa elämää. Rakkaus kirjoittamiseen on säilynyt kaikki elämäni vuodet ja sen merkitys on vain korostunut. Tänä vuonna uutena juttuna mukaan on tullut myös LuKLabel Design Team. Olen alkanut ajatella, että kenties asiat eivät kuitenkaan tapahdu vain sattumanvaraisesti. Kenties minunkin polulleni ilmestyy asioita, jotka hakeutuvat juuri minun luokseni ja auttavat minua olemaan enemmän minä. On ollut hämmentävää huomata kuinka nuoruudessa vaalimani haaveet ovat omalla tavallaan kuitenkin toteutuneet elämässäni, vaikka olen ajatellut kulkeneeni niistä kovin kauas.

Olen tullut siihen tulokseen, että olen saattanut olla itselleni liian ankara. En ole osannut taputtaa itseäni olalle tai välillä kehaista, kun olen jossakin onnistunut. Turhan usein olen laskenut heikkoudeksi jotakin sellaista, joka tekee juuri minusta minut. Tulevaisuudessa ajattelin olla itselleni lempeämpi. Rohkaista itseäni samalla tavalla kuin rohkaisen lapsiani. Luulin olevani unelmia vailla, mutta kyllä niitä kuitenkin löytyy yllättävän paljon. Isoja ja pieniä. Lupaan itselleni, että jatkossa tavoittelen niitä hivenen määrätietoisemmin.

keskiviikko 31. toukokuuta 2017

Pikku Tähden huone - Perinteistä ja modernia


Vauvanhuone kylpee aamuauringossa. Päivä heräilee hiljaa. Valo siivilöityy kauniisti lakosverhon lävitse sisälle huoneeseen. Me keinumme vielä Pikku Tähden kanssa ja katselemme naapurin säntillisesti leikkaamaa pensasaitaa. Näkymä alkaa olla tuttu. Olemme asuneet talossa yli kuutisen vuotta, mutta olen viettänyt vain vähän aikaa vintin pienessä huoneessa. Remontin ja huoneiden uudelleenjärjestelyn jälkeen olen viettänyt pienessä huoneessa pitkät tovit. Vauvanhuoneen naapurissa sijaitsee vanhempien makuuhuone, jossa nukkuu myös Pikku Herra. Vintissä on ihanan rauhallinen tunnelma. Sinne kantautuvat talon äänet ihanan vaimeasti. Huomaan usein vetäytyväni vauvan kanssa muuten vain kiikkumaan vinttiin. Saamme hetken hengähtää yhdessä ja olla kahden.


Pientä huonetta olen sisustanut rakkaudella ja ajatuksella. En ole halunnut tukkia pientä huonetta liialla tavaralla. Huoneesta löytyy vain välttämättömimmät tavarat ja huonekalut. Toki tietysti myös jotakin pientä ja somaa. Uutta huoneessa on vain pinnasänky ja kaunis pelkistetty Ristomatti Ratian Aitta-matto. Matto sopii huoneeseen täydellisesti, se on juuri sopivan kokoinen (75 x 200 cm). Matto muodostaa yhdessä keinutuolin kanssa hauskan parin, joka antaa pienelle huoneelle luonnetta. Puuvillamatto on ilmeeltään yhtä aikaa perinteinen ja moderni. Mustavalkoinen väritys tuo puuvillamaton hienosti tähän päivään. Olen aina rakastanut puuvillaräsymattoja. Talostamme löytyy muutama kappale mummoni vanhoja räsymattoja. Olen kuljettanut mattoja pitkään mukanani aina ensimmäisestä vuokrakodistamme lähtien. Aitta-matto tulee varmasti olemaan yhtä lailla sisustuksen kestosuosikki.


Huoneen kalustus on kokoelma vuosien varrella kertyneitä huonekaluja. Marimekon tarjotinpöydän, Ilmari Tapiovaaran Mademoiselle tuolin ja Eero Aarnion Origo valaisimen hankimme ensimmäiseen täysin omaan kotiimme. Askon vanhan senkin pelastimme joutumasta kaatopaikalle. Pieni musta keinutuoli on hankittu käytettynä. Pikku Tähti nukkuu vielä tovin äitiypakkauslaatikossa. Jätimme huoneesta suosiolla hoitopöydän pois ja hankimme pinnasängyn päälle laitettavan hoitotason. Ratkaisu on osoittautunut oikeaksi ja on melkoisen näppärä. Näin säästimme huomattavasti tilaa ja huone säilytti avaruutensa pienestä koosta huolimatta.


Yhteistyössä Always somewhere else ja VM Carpet

tiistai 30. toukokuuta 2017

Mitä tekee esikoinen päiväunien aikana?


Olemme kaikki olleet ns. uuden edessä, kun perheeseen on saapunut uusi vauva. Talossa on nyt kolme lasta ja kaksi heistä nukkuu päivän aikana päiväunet. Vauva toki nukkuu unia monta kertaa päivässä. Pikkuisten rauhoittaminen päiväunille kestää minulta nykyisin pidempään ja esikoinen joutuu tällöin olemaan talon alakerrassa itsekseen leikkimässä. Nyt olemme ottaneet uuden rutiinin päiviin. Pienten ollessa nukkumassa esikoinen saa tehdä omia ison tytön tehtäviä. Aika kuluu joutuisasti ja mukavan puuhan parissa. Neiti Pippuri on ollut oikein mielissään omasta rauhoitetusta hetkestään. Loistavinta tietysti on, että puuha on mielekästä ja samalla oppii uusia asioita. On hyvä harjoitella uusia taitoja syksyllä alkavaa eskaria varten. Tehtäviin keskittyminen ja paikallaan istuminen vaati harjoitusta. Positiiviset kokemukset rohkaisevat ja innostavat uuden oppimiseen.

Oppi&ilo tuotteet ovat kyllä riemastuttavan nerokkaita. Kirjat, kortit ja pelit ovat täynnä iloisia värejä ja kuvia. Pyyhittävät puuhakirjat ja puuhakortit säästävät kukkaroa ja ovat meidän neidistä todella kiehtovia. Virheet eivät harmita, kun tussin jälki on helppo pyyhkäistä pois ja aloittaa alusta. Numerot ja kirjaimet tulevat tutuiksi hauskan tekemisen kautta. Siirtokuvapuuhakirja tutustuttaa uusiin eläimiin ja erilaisiin elinympäristöihin. Siirtokuvat muistan myös omasta lapsuudestani. Puuhakirjat ja puuhakortit on myös helppo pakata mukaan kesän tuleville retkille ja matkoille!

Itselläni on tuotteista vain positiivista sanottavaa ja voin vilpittömästi suositella niitä kaikille joiden talossa asustaa puuhakkaita tyttöjä ja poikia. Oppi&ilo tuoteperhe on todella laaja. Itse ajattelin ostaa kummipojalleni syntymäpäivälahjaksi jotakin hauskaa ja kehittävää tekemistä. Oletko sinä jo kokeillut Oppi&ilo tuotteita? Tykkäsitkö?




Yhteistyössä Always somewhere else ja Oppi&ilo

Pikku Tähden oma huone - Vaatesäilytys


Tervetuloa kurkistamaan meidän talon Pikku Tähden omaan huoneeseen. Huone ei ole koolla pilattu, mutta sinne mahtuu mukavasti kaikki tarpeellinen. Huone sijaitsee entisessä "työhuoneessani". Vintin pienempi huone ehti odottaa remonttia vuosia. Täytyy sanoa, että matka valmiiseen huoneeseen on ollut pitkä. Eniten aikaa kului vintin tavaroiden läpikäymiseen. Osalle löytyi uusi omistaja ja osan laitoimme surutta pois. Olemme asuneet mieheni kanssa niin pitkään yhdessä, että meille on tavaraa ehtinyt kertyä melkoisesti. Vintti toimi myös pitkään lähinnä tavaroiden säilytyspaikkana. Sinne oli kätevä unohtaa laatikoittain tavaraa, koska ne olivat poissa silmistä.

Pienessä huoneessa ei ole kiinteitä kaappeja, joten vaatesäilytys piti miettiä uusiksi. Huonekorkeus on myös sen verran matala, että kaikki ratkaisut eivät huoneessa toimi ja teetetyt kaapit olisivat tulleet liian kalliiksi. Lisäksi täytyy ottaa huomioon, että tulevaisuudessa huonejärjestys saattaa taas muuttua lasten kasvaessa. Meillä oli vapaana 60-luvulta peräisin oleva Askon lipasto, joka on ollut meillä ennen mm. olohuoneessa tv-tasona. Nyt oli lipaston vuoro muuntautua vauvan huoneen vaatesäilyttimeksi. Aluksi ajattelin kohentaa lipaston ilmettä koristeteippauksilla, mutta jätin sen sitten tekemättä. Senkki on ihan kaunis sellaisenaan. Kaluste on siro ja tarjoaa runsaasti säilytystilaa. Hieman hymyilyttää ajatella, että joku on joskus kalusteen uutena ostanut olohuoneeseen ja nyt siinä on sisällä vauvanvaatteita.

Minä en pidä yhtään suurista vaippapaketeista. Piilotin vaipat alunperin lelujen säilytykseen hankkimaani koriin. Toimii todella hyvin!! Erilaisia ratkaisuja kannattaa etsiä. Vanha retro senkki istuu kauniisti pieneen huoneeseen ja antaa mukavasti särmää sisustukseen. Palataan taas hetken päästä huoneen uusiin tunnelmiin.

torstai 25. toukokuuta 2017

Kauniit juhlat perheen kesken


Viime sunnuntaina vietimme Pikku Tähden ristiäisiä pienellä porukalla. Läsnä olivat vain meille kaikista läheisimmät ihmiset. Onneksemme saimme juhliin saman papin, joka on kastanut perheemme kaikki lapset. Pappi on meille molemmille vanhemmille tuttu jo omasta nuoruudestamme. Tietynlaista haikeutta oli ilmassa. Vietimme viimeisiä ristiäisiä tässä talossa. Nyt keskitymme kasvattamaan lapsiamme ja taivaltamaan tätä matkaa yhdessä. Meidän perhe on nyt kokonainen. Kaikki on kuten olla pitää. Tulevaisuus on näissä kolmessa ihanassa ja täysin keskenään erilaisessa lapsessa.



Juhlien järjestämisen oli tällä kertaa hieman häsäämistä. Tekemistä tuntui olevan, niin paljon ja aikaa vastaavasti kovin vähän. Pari kommellusta sattui myös matkan varrella. Juhlatarvikkeet jäivät matkahuoltoon sekaannuksen vuoksi. Juhlapäivänä marenkikakku jäi kokoamatta ja poropiirakka kärähti uunissa unohduksen vuoksi. Kaikkea sattuu, kun on paljon ajateltavaa ja tehtävää. Juhlat olivat silti onnistuneet ja kommellukset ovat oikeastaan vain hauska muisto päivästä.

 

En tiedä mistä se johtuu, että talo tuntuu aina näyttävät parhaat puolensa, kun siellä vietetään juhlia. Kenties itse unohdan hetkeksi kaikki itseäni vaivaavat asiat ja keskityn vain siihen mitä olen saanut ponnisteluillani aikaan. Pitkin viikkoa siivosin ja järjestelin paikkoja kuntoon. Pesin ja silitin verhoja, sekä siivosin pois silmistä kaiken epämääräisen. Ei siis ihme, että talo näytti viihtyisältä. Koristeet ja kukat toivat oman osansa tunnelmaan. Pihamaalla orvokit ja samettiruusut loistivat kukkalaatikoissa. Pihakalusto ja rappuset oli käsitelty puuöljyllä siisteiksi. Piha siivottu kevään roskista. Juhlien jälkeenkin sitä vielä nauttii hetken puhtaasta ja järjestyksessä olevasta kodista, sekä syö jääkaappiin jääneitä herkkuja.

Juhlien menu:

Voileipäkakku
Fetasalaatti
Ruissipsit/tuorejuustolevite
Kinkkupasteijat

Suklainen kuivakakku
Kuningatarjuustokakku
Pikku Herkkuja (vaahtokarkkeja, suklaatryffeleitä, lajitelma konvehteja, keksejä) 


 Pikkuinen Tähti sai hurmaavia lahjoja.