keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Räjäytä arki


Postauksen otsikko on nyt aika raju. Pahoitteluni. Totta se silti on, että joskus arki tulisi räjäyttää sarjakuvista ja piirretyistä tutuksi tulleella rätisevällä pommilla. Itselläni on ollut aika rankka kuukausi ja arjen paino on tuntunut harteilla raskaana. Olen sairastellut ja unohtanut asioita (eli sekoillut kaikessa). Koti on ollut ja on yhä kaukana fengshui ajattelusta. Olen tappanut yhden viherkasvin ja vaatekomeroni muistuttaa kyntöpeltoa. En saa pidettyä kotia kunnossa, vaikka juoksen aamusta iltaan kiikuttamassa tavaroita niiden oikeille paikoille. Pyykinpesu alkaa lähennellä Matrix/Päiväni murmelina tasoa. Huh, huh. Olen myös ollut hivenen kireä ja äreä lapsille ja puolisolle. Ollut ajatuksissani kilometrien päässä. Pakomatkalla.

Tätä tämä nyt vain on. Minun arkeni. Olen itse muokannut elämäni tähän suuntaan. Myönnän, että välillä ahdistelen. En kuitenkaan itsepäisyyttäni koskaan vaivu epätoivoon. On aina jotakin, mitä voi tehdä. Osta ja nauti suklaapizzaa keskellä viikkoa. Älä missään nimessä säästä sitä viikonlopuksi. Tuunaa vanhaa kirjaa, aloita tekemään kerrankin ajoissa joulukortteja, anna ystävälle lahjatuunaa kukkapurkkijärjestä työpiste kuntoonsisusta tai herkuttele. Kieltäydy asioista, jotka eivät tunnu omille. Jätä siivoamatta yhtenä päivänä ja huomaa, että ei siihen maa kaatunutkaan. Lue hyvää kirjaa edes pieni hetki. Jätä aivan kaikki odottamaan hetkeksi ja juo kuppi kuumaa kahvia. Toki voit myös vaihtoehtoisesti pakata laukkusi ja suunnata kahdeksi viikoksi ilman lapsia ja puolisoa eksoottiseen lomakohteeseen. Ravistele itseäsi ja arkeasi. Ole onnellisempi.


perjantai 15. syyskuuta 2017

Ajatuksia uudesta arjesta


Kesällä mieltäni painoi kovasti esikoisen eskarin alkaminen. Voin tunnustaa ihan suoraan, että muutos pelotti. Olin vasta tottunut toistamaan uutta kaava ja oppinut miten selviän arjesta kolmen lapsen kanssa. Kuvio rullasi vihdoin ihan hyvin. Syksyn alkaessa edessä oli jälleen uusi muutos. Kuinka saada esikoinen ajoissa eskariin ja kaikki aamuhommat sujumaan tuplasti nopeammin kuin ennen. Eskarin aloitus oli monessa mielessä aika iso juttu. Syksyn tullen meidän tuli luopua ensimmäistä kertaa omasta täydellisestä kuplasta. Minun oli annettava esikoisen mennä eteenpäin. Päästettävä pikkuisen irti. Ensimmäiset kaksi päivää itkin ja sitten tunne alkoi pikku hiljaa tasaantumaan. Voisi sanoa, että järkiinnyin nähtyäni miten hienosti esikoinen pärjäsi. Nautti olostaan. Tunnustin myös itselleni, että oli aivan turha tuskailla muutosta, joka oli jo tapahtunut. Paluuta entiseen ei ollut. Esikoinen sai elämäänsä kolme mukavan tuntuista uutta aikuista, uusia kavereita ja mielekästä tekemistä. Kotona keskimmäinen ja vauva saivat enemmän huomiota.

Huomenna esikoinen menee ensimmäistä kertaa kaverisynttäreille. Kotiläksyjäkin on jo yhdessä tehty. Tänään tyttö toi kotiin eskarissa tekemänsä ihanan sateenkaarikalan. Yhdessä laulamme eskarin lauluja ja jokaisen päivän jälkeen muutenkin juttelemme, mitä kaikkea kivaa eskarissa on puuhattu. Kotiin tullessa tyttö on selvästi väsynyt ja kiukkua on usein ilmassa. Ruokailun jälkeen katsomme porukalla hetken piirrettyjä. Esikoinen saa tovin levähtää ja sitten mietimme yhdessä, mitä kivaa tekemistä keksimme ennen isän kotiin saapumista. Vaatteet katsotaan illalla valmiiksi aamua varten. Minä herään aikaisemmin tekemään aamupalat ja yritän ajoittaa vauvan ruokinnan optimaalisesti. Välillä ajoitus on pielessä. Kolmen pikkuisen muuttujan kanssa ei aina suju kaikki kuten on suunnitellut. Toisinaan taistellaa vaatteiden pukemisesta tai aamupala on vääränlaista. Rukoilen usein, että aamulla ei sataisi, jos olen liikkeellä vaunuilla kolmen lapsen kanssa.

Eskarin mukana on tullut joukko uusia asioita muistettavaksi. Laput kulkevat kodin ja eskarin välillä. On vanhempainiltaa ja vanhempaintoimikuntaa. Ti ja to liikuntaa salissa. Pe lelupäivä. Eskarikuvaus ja keskustelua opintosuunnitelmasta. Pitää muistaa ensimmäistä kertaa kirjoittaa nimet jokaiseen takkiin ja kenkään. Näin vauva-arjen keskellä kymmenet oman arjen asiat tippuvat pois mielestä. Kovalevy on täynnä. Pelkään jatkuvasti, että unohdan jotakin tai jokin asia jää hoitamatta. Aivot kaipaisivat välillä unta. Pusken eteenpäin kahvin voimalla. Sokerin käyttöä olen onneksi pystynyt vähentämään. Arjen avuksi olemme päättäneet hankkia keittiön seinään valkotaulun. Ei enää irtolappusia, vaan asiat kunnolla järjestykseen, että muistaisi edes ne tärkeimmät menot ja lopettaisi SEKOILUN. Kuulostaako tutulle?

keskiviikko 13. syyskuuta 2017

Uusi tukka ja uudet korvakorut


Rohkeutta piti kerätä. Voisi sanoa, että suorastaan vuosia. Moni ajattelee, että hiusten leikkaaminen on ihan pikku juttu ja voihan se toisille sitä ollakin. Monet kokeilevat rohkeasti eri tyylejä ja se on minusta kovin ihailtavaa. Itse olen aina ollut varovaisempi ja jollakin tapaa melkoisen hillitty. Ja sitten eteen tuli päivä, jolloin kyllästyin täysin olemaan varovainen, arka ja hillitty. Oma peilikuva ei vastannut sitä, mitä tunsin sisälläni. Hiukset eivät tuntuneet enää omille. Ne tuntuivat olevan vain jäänne jostakin vanhasta ja menneestä. Ulkoinen olemus kulkee käsi kädessä sisäisen fiiliksen kanssa. Aika oli kypsä uudelle.


En juuri meikkaa, mutta ilman korvakoruja minulla on usein alaston olo. Minusta on kiva ajatella, että uuden tukkatyylin ansiosta korvakorut näkyvät nyt entistä paremmin. Nyt onkin paikallaan esitellä myös uudet YO ZEN:n mattavalkoiset Origami Swan korvakorut. Olen ihaillut kyseisiä korvakoruja jo todella pitkään. Olen aina rakastanut origameja. Ne ovat kauniita ja uskomattoman herkkiä. Taitokset tekevät niistä kuitenkin vahvoja ja kestäviä. Joutsen symboloi uskollisuutta, sitoutumista, liittoa ja kunniaa. Suuria sanoja, jotka ovat aina olleet itselläni elämän keskiössä.


Yhteistyössä Always somewhere else ja YO ZEN

maanantai 11. syyskuuta 2017

Positiivisuuden ryhtiliike


Viime viikolla posti toi odotetun lähetyksen. Sain luettavaksi todella kattavan paketin Maaretta Tukiaisen tuotantoa. Hyvää mieltä ja inspiraatiota. Aivan ensimmäiseksi on sanottava, että materiaali löysi luokseni juuri oikeaan aikaan. Olen suorastaan ahminut Hyvän mielen taidot kirjaa. Kirjan lukeminen ja siihen syventyminen on aikamoinen suorite kiireisen pikkulapsiarjen keskellä. Kirja on kuitenkin, niin mielenkiintoinen, että sitä tuskin malttaa laskea käsistään. Lukukokemus on ollut häikäisevä ja erittäin avartava. Olen tuntenut myös helpotusta. Olen löytänyt itseni ja tapani ajatella asioista kirjan sivuilta. En olekaan yksin. Minusta tuntui, että kirjan lukemisen myötä minussa avautui se viimeinenkin lukko. Hyvän mielen kortit auttavat kirjan ohella käytettynä keskittymään asioihin syvällisemmin. Pysähtymään aiheiden äärelle. Kortteja on myös erittäin rentouttava selata. Kuvat ja värit ovat kauniita. Lauseet pysäyttäviä.


Ilo, luottamus ja positiivisuus ovat tarttuneet kaulukseeni kiinni ja uskon, että pysyvästi. Olen kokenut pienoisen uudelleen syntymisen. Olen muuttunut rennommaksi ja luovemmaksi. Muutos on varmasti pitkän ajan tulosta. Uusi totuus tuli kuitenkin eteeni aika yllättäen ja positiivisella ryminällä. Yksi kaunis päivä vain heräsin uudestaan eloon. Kupliva ilo oli palannut takasin elämääni. Sähikäinen on taas täällä. Juuri nyt minusta tuntuu, että pystyn mihin vaan. Maailma tuntuu isolle leikkikentälle ja minä olen utelias ja tiedonhaluinen lapsi.

Jos sinä kaipaat elämääsi uutta ja erilaista otetta tartu ensimmäiseksi Hyvän mielen taidot kirjaan. Kirjasta on hyvä aloittaa. Kirjan sivuilla esitellään 53 erilaista taitoa, joita harjoittamalla ihminen on matkalla onnellisuuteen. Positiivinen psykologia ja omien sisäisten voimavarojen hyödyntäminen auttavat matkalla kohti päämäärää. Kaikki materiaali on erittäin helppolukuista ja lukuisat esimerkit avaavat käsiteltävänä olevaa aiheita. Hyvän mielen kortit ovat minulla käytössä päivittäin. Sekoitan pakan ja nostan itselleni yhden kortin. Tämän jälkeen vien pakan usein miehelleni ja hän nostaa oman kortin. Seuraa hauska pieni keskustelu.



Hyvän mielen vuosi tehtäväkirja on loistava kirja kaikille meille, jotka ovat lakanneet kirjoittamasta perinteistä päiväkirjaa. Tehtäväkirja sisältää ihastuttavia harjoituksia ja kaunis mustavalkoinen kuvitus kutsuu kaivamaan esiin värikynät. Kirja kulkee mukana vuoden ajan viikko kerrallaan haastamalla ajattelemaan oman elämän eri osa-alueita ja voimavaroja. Kirjan voi aloittaa koska tahansa! Lisää omaa hyvinvointiasi. Sinä asetat itse omat tavoitteesi. 


Inspiraatiokortit vaativat pienoisesti enemmän aikaa keskittyä, mutta ovat todella mainio työväline, kun yrittää pohdiskella ja hahmottaa jotakin ratkaistavaa asiaa. Krista Keltasen kuvaamat kuvat käyvät kaunista vuoropuhelua Maaretta Tukiaisen kirjoittamien tekstien kanssa.

Yhteistyössä Always somewhere else ja PS-kustannus

lauantai 9. syyskuuta 2017

#meiltäsinulle yhteistyössä TAIKA-korut


#meiltäsinulle toimintamme on jälleen saanut jatkoa. Viikonloppu alkoi Oulussa mukavan yllätyksen merkeissä. Posti kuljetti kahdelle erityiselle ihmiselle piristystä ja voimaa Maitokahvimedian yhteistyökumppanilta TAIKA-koruilta. Tovi sitten saimme viestin Jenniltä, joka halusi yllättää äitinsä ja veljensä. Jenni jakoi kanssamme pienen pätkän tarinaa ja sen luettuamme halusimme ehdottomasti lähteä miettimään yllätystä hänen läheisilleen. Ihana Riikka TAIKA-koruilta lähti mukaan tempaukseen ja lähetti Ouluun kauniit korulahjat: Nahkarannekorun ja Avolehti kaulakorun. Me toivomme, että korut auttavat jaksamaan arjen keskellä ja luovat valoa pimenevään syksyyn. Muistuttavat, että olette tärkeitä ja rakkaita. Terveiset vielä meiltä kaikilta Annelle ja Topiakselle!







Taika-korujen sivustolta löytyy runsaasti ihania koruja naisille, miehille ja lapsille. Lisäksi sivusto tarjoaa laajan paketin erilaista korutietoutta. Asiaa löytyy mm. korujen säilytyksestä, puhdistuksesta, sekä vinkkejä koruvalintoihin. Kuinka moni teistä on tullut ajatelleeksi miten vartalotyyppi vaikuttaa korujen valintaan? Sivustolta saa myös ohjeistusta Voimakorun tekemiseen. Aihe on vähintäänkin kiehtova.
Kiinnostaisiko sinua pitää ystävillesi korukutsut? Kutsuja järjestetään pääkaupunkiseudulla ja Tampereen alueella. Kokoa iloinen ja koruja rakastava porukka yhteen ja ota yhteyttä TAIKA-koruihin. Kahvittelun lomassa kutsujen vieraat pääsevät osalliseksi pienestä koulutuksellisesta osiosta, jossa käydään läpi mm. kauden vaate- ja korutrendejä, sekä saadaan vastaus kysymykseen millaiset korut sopivat juuri sinulle. Parasta on kuitenkin se, että kaikki osallistujat saavat sovitella erilaisia koruja aivan rauhassa ja ilman ostopakkoa. Kutsujen emäntä on tietysti oikeutettu emäntälahjaan.
TAIKA-korut tekevät yhteistyötä myös Naisten Pankin kanssa, joka on Kirkon Ulkomaanavun hallinnoima rahasto, joka tukee kehitysmaiden naisten omaehtoista yrittäjyyttä kestävän kehityksen periaattein. TAIKA-korujen valikoimista löytyy Naisten Pankin nimikkokoru, jonka myynnistä lahjoitetaan 30% Naisten Pankille. 
Yhteistyössä Maitokahvimedia ja TAIKA-korut

perjantai 8. syyskuuta 2017

Ilahduttaminen on helppoa!


Pienet jutut tekevät iloiseksi. Sulostuttavat arkea. Saavat hymähtämään hyväntuulisesti. Kaulassani roikkuu päivittäin By Pinja:n Maitokahvimedia collectionin koru. Vaihdan korua fiiliksen mukaan ja niistä on ollut minulle paljon iloa. Meidän koko tiimi on myös iloinnut miten hienosti moni teistä on ottanut kahviaiheiset korut omakseen. Moni on löytänyt mallistosta oman suosikkinsa. Kahvi on meillä äideillä elämän keskiössä ja se auttaa jaksamaan arjessa. Yöheräilyistä kärsiville kahvi on todellinen pelastusrengas. By Pinjan suunnittelemissa koruissa on mukavasti jujua mukana. Meillä Maitokahvilaisilla on koruihin tietysti aivan erityisen lämmin suhde. Korut kertovat meille myös ystävyydestä.

Kuukausi sitten kävin kuopuksen kanssa neuvolassa ja meidän ihana neuvolatäti huomasi korun kaulassani ja vaihdoimme korusta muutaman sanasen. Tällä viikolla päätin yllättää neuvolatädin käyntimme yhteydessä ja ojensin hänelle oman korun. Pieni kiitos siitä, että hän jaksaa aina olla ystävällinen ja ymmärtäväinen. Neuvolaan tuntuu hyvälle mennä, kun siellä on ihminen, joka huomioi meidän perheen lapset niin hienolla tavalla. Tuntuu uskomattoman hyvälle, kun neuvolatäti hymyilee lapsille ja juttelee iloisesti. Koskaan ei ole tullut olo, että on kiire hoitaa asiat kuntoon. Meidän neuvolatädillä on aina aikaa.  Tällä hetkellä muuten saa kaikista Maitokahvimedian koruista By Pinjan verkkokaupassa -20% koodilla  MKM. Koodi on voimassa 7-9.9.2017 välisen ajan.

Yllättäminen ja ilahduttaminen on helppoa. Minä tulin iloiseksi, kun viikko sitten ventovieras hymyili vauvalleni Ikeassa. Minut sai iloiseksi myös se, miten hymy syttyi elämää nähneen vanhemman miehen kasvoille, kun keskimmäinen lapseni vilkutti hänelle liikennevaloihin pysähtyneestä autostamme. Pieni ele ja toinen ihminen sai kokemuksen huomatuksi tulemisesta. Meidän kaikkien tulisi tulla enemmän näkyviksi toisillemme.

Maitokahvimedian tiimi puuhailee yhteisön kulissien takana hyväntekeväisyys toiminnan parissa. Meillä on menossa samanaikaisesti monta juttua. Me saamme yhteydenottoja ja myös haemme kohteita toiminnallemme ilmoitusten kautta. Olemme myös haastaneet muita bloggareita mukaan tekemään hyvää. Toivoisin, että mahdollisimman moni lähtisi mukaan. Pienikin teko voi synnyttää suuren ilon ja auttaa tiukassa paikassa jaksamaan. Jos tuntuu siltä, että omat voimavarat eivät riitä haasteeseen osallistumiseen, niin hymyilkää, vaikka vastaantulevalle ihmiselle aamuruuhkassa, antakaa istumapaikka täydessä linja-autossa sitä tarvitsevalle tai keittäkää väsyneelle työkaverille kahvia.

Yhteistyössä Maitokahvimedia ja By Pinja

keskiviikko 6. syyskuuta 2017

Pienet ja isot MÖRÖT


Elämässä on jaksoja, jolloin sitä miettii ja tuumailee isoja asioita. Kummastelee kenties pienoisesti, miten paljon sitä kantaa mukanaan henkistä painolastia. Jokaisella meistä on juttuja, jotka vetävät meitä alaspäin. Isoja ja puristavia möykkyjä rinnassa. Pelkoja. Toisinaan pelot on helppo nimetä ja tunnistaa. Usein ne ovat syntyneet varhaisista kokemuksista. Toisinaan taas pelko on enemmänkin epämääräinen tunne. Hälyytyskello, että jokin tuntuu olevan pielessä. Arjen ja ylipäätänsä elämän tasapaino on herkkä ja haavoittuva. Elämässä ainut pysyvä tekijä on muutos. Minäkin muutun.

Arjessa voi häiritä miljoona pikkuista asiaa, mutta niille ei anna kovin suurta painoarvoa. Usein sitä painiskelee jonkin ison asian kanssa. Kiertää ympyrää. Turhautuu ja suuttuu. Kiukustuu itseensä ja siihen erityiseen ihmiseen siinä vierellä. Keskusteluista tulee jankutusta ja ne päättyvät lopulta yksinpuheluun. Minä olen kärsivällinen luonne (sanoo mieheni, mitä tahansa). Minulla on ollut jo useamman vuoden iso ongelma. Aluksi tunsin vain outoa levottomuutta. Kaikki ei ole kohdallaan. Rupesin tarkastelemaan elämääni. Mistä fiilis oikein kumpusi. Luonnollisesti aika nopeasti käänsin katseeni parisuhteeseeni ja avioliittooni. No rehellisyyden nimissä muutamia juttuja voisi vähän työstää, mutta muuten olen ihan ok onnellinen. Ruuhkavuosi onnellinen.

Minulta meni todella pitkä aika paikallistaa ongelma, vaikka minun luulisi olevan oman elämäni asiantuntija. Ongelma löytyi ja rupesin etsimään siihen ratkaisua. Minä olen siitä raivostuttava ihminen, että haluan aina ratkaista ongelman. Tehdä asiat paremmin. Olla parempi vaimo ja äiti. Elää paremmassa avioliitossa. Elää parempaa elämää. En halua tyytyä mihinkään, vaan menen aina kohti tavoitetta. Tämä lähestymistapa ei kuitenkaan auttanut ongelmani kanssa. En päässyt ikinä maaliin, koska kaikki asiat eivät olleet vain minun käsissäni ja masennuin. Tunsin pitkään epätoivoa, ärtymystä ja lopulta totaalista väsymystä.

Lopulta palasin alkuun. Rupesin miettimään niitä "miljoonia" pieniä asioita arjessa, jotka vaivasivat minua. Rupesin korjaamaan niitä yksi kerrallaan. Samalla keksin rinnalle uusia kivoja pieniä juttuja. Arjen iloja, jotka olivat täysin mahdollisia ja saavutettavissa. Huomasin, että vointini koheni ja olin taas energisempi, toiveikkaampi ja muutenkin kivempi ihminen kotona. Iso ongelma on ja pysyy ainakin toistaiseksi, mutta nyt näen elämässä muutakin. En täytä päiviäni murehtimisella. Toisinaan ahdistus nostaa päätään. Olenhan minäkin vain ihminen ja silloin annan aallon iskeä hetkeksi. Saatan antaa itkun tulla. Fiilis tasoittuu ja voin taas jatkaa eteenpäin. Suurin lohtu kaikessa on ollut oman käytöksen muuttaminen tai jonkinlaisen kiertotien löytäminen. On omissa käsissä millaisen filtterin läpi tätä elämää katsoo. Tavallaan olen yhä se sama vanha minä, joka yrittää tehdä arjesta ja elämästä parasta mahdollista. Juuri nyt jätän ison mörön rauhaan ja puuhastelen pienten mörköjen parissa. Voitan niistä jokaisen yksi kerrallaan. Kasvan ja voimistun samalla. Ja kenties vuoden päästä elämäni on siinä vaiheessa, että se suurin juttu voitetaan ihan itsestään. Minä jaksan uskoa ihmeisiin.

sunnuntai 3. syyskuuta 2017

Reality check


Omaa mieltäni on tässä viime kuukaudet askarruttanut parikin asiaa. Arki on selvästi muuttanut tahtiaan. Totuus on, että minä pienoisesti kompuroin perässä. Vauva on kasvanut huimaa vauhtia ja on hereillä suurimman osan päivästä. Jostakin syystä vauva heräilee yöllä paljon. Nukahtaa kyllä nopeasti uudestaan, mutta herää taas pian itkemään. Keskimmäinen nukkuu viereisessä huoneessa ja heräilee vuorostaan vauvan nukkuessa. Esikoinenkin tulee välillä kyselemään nukuttajaa keskellä yötä, kun omassa huoneessa pelottaa. Yöunet ovat erittäin katkonaisia. Viimeiset kaksi viikkoa olemme olleet flunssassa kukin vuorollaan ja minä sairastin siihen päälle vielä kolmen päivän migreenin. Puhti on ollut poissa.

Meillä alkoi tosiaan myös uusi arki eskarin myötä. Aamulla on suoriuduttava suhteellisen aikaisin ylös ja esikoinen saatava syömään, pesulle ja pukemaan, jotta ehtii ajoissa eskariin. Meillä onneksi mummo auttaa kuljetusten kanssa. Esikoulusta on muuten vain hyvää sanottavaa. Ensimmäinen vanhempainilta on myös jo takana. Minä olen iloinnut nähdessäni miten reipas esikoinen on ollut uuden edessä. On valtavan innostunut ihan kaikesta.

Postauksen varsinainen juttu on yhden tosiasian tunnustaminen. Kirpaisee ihan hitosti, mutta minkäs teet. Minä olen aina ollut järjestyksen ihminen. Pitänyt kodin siistinä, pyykit pestyinä ja viikattuina, viikon menot tiukasti muistissa. Jokainen viikonpäivä on tehty kotiruokaa ja puuhailtu lasten kanssa kehittävää tekemistä. Mikä on tilanne nyt? En ehdi juuri mitään. Vauva ei enää viihdy sitterissä. Keskimmäisellä on menossa uhma. Päivät täyttyvät vauvan kantelusta ja perushoidosta. Keskimmäinen saa talon täydelliseen sekasortoon 10 minuutissa. Siistinä ihmisenä on kamalaa elää sotkun keskellä. Kamalampaa on silloin, kun ovesta tulee vieraita sisälle. Tiedättekö mitä tarkoitan? Moni varmasti ymmärtää, että nyt ei vain kädet riitä, mutta siltikin. Meillä syödään eineksiä ja katsotaan lastenohjelmia enemmän kuin koskaan. Pyykkikone on päällä jatkuvalla syötöllä. Pyykit ovat onneksi puhtaita, mutta kaappeihin niitä ei kukaan ehdi viikata.

Tässä elämänvaiheessa on paljon, mitä joutuu vain sulattamaan. Vanhoista tavoista täytyy tinkiä. On pystyttävä elämään sekaisin olevan kodin keskellä. Omat aivot tuottavat päivässä valtavan määrän uusia ideoita. Olen oikeastaan vasta nyt herännyt sille seikalle, että minusta olisi sittenkin, vaikka mihin. Realiteetit ovat vain juuri nyt semmoiset, että moni asia on käytännössä täysin mahdoton. Minulla oli monta vuotta aikaa tehdä todeksi unelmiani ennen lapsia, mutta minulta puuttui tuolloin rohkeus ja usko. Nyt nuo kaksi tärkeää elementtiä on vihdoin kohdallaan elämässäni, mutta aikaa on rajoitetusti. Perhe-elämä on ihanaa ja edelleenkin ehdottomasti elämäni tärkein asia. Uskon kuitenkin, että arki tulisi nyt järjestää täysin uudelleen. Vapauttaa aikaa jostakin tekemisestä ja siirtää sitä toisaalle. Asiat tulisi miettiä uudestaan. Kaikki se, mikä päti ennen ei välttämättä toimi enää. Pysähtymisen paikoilleen asioiden kanssa olis juuri nyt myrkkyä. On vain löydettävä uudet toimivat kuviot. Miksi muutoksen tekeminen on aina, niin vaikeaa?

keskiviikko 30. elokuuta 2017

Letter Board - Leikkiä kirjaimilla


Kirjaimilla ja sanoilla on ihana leikkiä. En ihmettele yhtään, että kirjaintaulut ovat juuri nyt super suosittuja. Tauluun pystyy taiteilemaan pidemmänkin runon, lyriikan pätkän, mietelmän tai voimalauseen. Kirjaintaulu on myös ihana pieni tapa ilmaista itseään. Siihen valikoituu väistämättä tekstejä, joilla on merkitystä. Sanoilla taas on tunnetusti suuri voima. Voimalauseen näkeminen kiireisen päivän keskellä auttaa jaksamaan ja keskittymään oleelliseen. Arki ja kiire nielaisee meistä jokaisen toisinaan ja silloin kannattaa juuri pitää kiinni niistä itselle tärkeistä sanoista ja lauseista. Ajatella, että minä olen yhä minä tämän kaiken keskellä.



Kirjaintaulua on saatavana useassa eri värissä ja myös lisäkirjaimia voi hankkia useampaa väriä: keltaisia, pinkkejä, vihreitä ja mustia. Itse valitsin kultaiset kehykset, koska ajatuksena on hyödyntää kirjaintaulua myös Maitokahvimedian juhlissa. Kirjaintauluun voi näppärästi laittaa esille esim. juhlien menu:n. Kirjaintaulu voi olla myös hauska lisä Photo Booth kuvauksia tehdessä.


Kirjaintaulu sopii talon jokaiseen huoneeseen. Viikonloppuna päädyin katselemaan olohuoneen seinää, joka on täyttynyt erilaisista meille vahingossa päätyneistä tauluista. Meidän talossa on paljon mummolaa/huvila henkeä, mutta tauluseinä hieman ahdistaa minua. Seinä on kovin hallitseva ja iloton. Kenties uskallaudun sijoittamaan kirjaintaulun vakavan taiteen sekaan keventämään tunnelmaa. Tämä meidän talo nyt kuitenkin on nuorten ihmisten koti. 

Yhteistyössä Always somewhere else ja Tiitiäinen & Tyllerö

tiistai 29. elokuuta 2017

Maitokahvimedia - Hyvän asian puolesta!

Meidän yhteisössä jokaisella bloggarilla on valtava tahto tehdä hyvää. Yksi Maitokahvimedian keskeisimmistä ajatuksista on parantaa maailmaa pieni teko kerrallaan. Pelastaa päivä. Keventää hetkeksi taakkaa. Kulkea vierellä hetken matkaa. Sanoista tekoihin. Me haastamme mukaan kaikki Suomen bloggarit. Tehdään yhdessä hyvää. Kosketetaan ja ilahdutetaan. Kiitetään. Annetaan takaisin.

Käy kurkkaamassa 47 palasta-blogista tarina Maitokahvimedian historian ensimmäisen hyväntekeväisyystempauksen takaa. Lisää on tulossa! Ota meihin rohkeasti yhteyttä, jos koet, että voisimme olla sinulle jollakin tapaa avuksi. Kenties sinä tunnet jonkun, joka kaipaisi elämäänsä valonpilkahdusta, ansaitsisi tunnustusta tai kaipaisi näkyvyyttä omalle idealleen. 

Jaa meille myös oma hyväntekeväisyystempauksesi. 

maanantai 28. elokuuta 2017

Jalkakylpy ja hiusten värjäys kotikonstein


Sunnuntaisin Maitokahvimedian FB-sivuilla ilmestyy, joka aamuisen #aamubiisin jälkeen #slowmorning julkaisu. Kyseessä saattaa olla brunssiherkku tai hemmotteluun liittyvä asia. Ajattelin laittaa tänne blogin puolelle muutaman tärpin jo julkaistuista jutuista, jos ne ovat menneet sinulta ohi. Kaksi reseptiä kotikosmetiikan maailmasta, jotka ovat olleet itselläni testissä ja jääneet pysyvästi ohjelmistoon.

Jalkakylpy

Hellitään hetki väsyneitä jalkoja suloisella jalkakylvyllä. Tämä resepti sopii mainiosti myös lahjaksi. Laita purkin pohjalle 1,5-2 rkl meri- tai jalkasuolaa. Kaada purkkiin kuivia ruusun- ja koivunlehtiä. Itse käytin omalta pihamaalta kerättyjä ja kuivatettuja juhannusruusuja. Tipauta halutessasi tilkka ruusuöljyä purkkiin ja sulje kansi hyvin. Koristele purkki kauniilla nauhalla tai narulla. Muista poimia koivunlehtiä myös talven varalle löylyveden kaveriksi!


Värjää hiuksesi kahvilla

Oletko kokeillut hiusten värjäämistä kahvilla? Suosittelen lämpimästi, jos omaat ruskeat hiukset ja kaipaat niihin vähän uutta eloa. Pese hiukset normaalisti. Kaada pestyihin hiuksiin vahvaa kylmää kahvia. Kokoa hiukset suihkumyssyn alle. Anna kahvin vaikuttaa hiuksissa 10 minuutista 2 tuntiin. Hiukset eivät saa päästä kuivahtamaan käsittelyn aikana. Huuhdo haalealla vedellä. Tämä resepti todella toimii!

tiistai 22. elokuuta 2017

Keinu tuulessa


Kesä on jo väistynyt syksyn tieltä. Kesä ei tarjonnut tänä vuonna parastaan. Kovin oli kylmää ja epävakaista. Menneen kesän ehdottomiksi huippuhetkiksi (muutaman mahtavan ukkosen lisäksi) nostan ne kiireettömät hetket, jotka olemme viettäneet yhdessä pihakeinussa mieheni kanssa. Olemme seuranneet isompien lasten touhuja, keinuttaneet vauvaa ja nauttineet kuumaa kahvia. Täytyy kyllä sanoa, että tänä vuonna kesäkaluste valinta osui täysin nappiin. Meidän pihamme suorastaan huusi pihakeinua. Koko perhe on nauttinut keinusta suunnattomasti. Tulevana viikonloppuna etsin vintin kätköistä pehmeät viltit. Vilttien suojissa keinussa voi istua vielä pitkään.

Oman pihakeinun myötä mieleeni on noussut muisto yhdestä toisesta keinusta vuosien takaa. Eräänä aurinkoisena ja lämpimänä kesäpäivänä tieni vei isovanhempieni hirsihuvilalle. Tutussa pihapiirissä minua odotti yllätys. Rakas pappani oli tehnyt minulle oman pikkuisen keinun kahden ison puun väliin. Muistan vieläkin sen tunteen, kun näin keinun ensimmäistä kertaa. Puhdasta lapsen iloa ja riemua. Keinu oli rakkaudella tehty.


Kesähuvila pihoineen oli ja on minulle yhä rakas paikka. Palaan usein unissani keltaisen hirsihuvilan pihapiiriin ja sisälle taloon. Muistan jokaisen yksityiskohdan elävästi. Ihan kuin olisin vieraillut huvilassa juuri eilen, vaikka viimeisestä kerrasta onkin kulunut jo reippaasti yli 20-vuotta. Ystävällinen huvila seisoo pienen mäen päällä ja kylpee auringossa. Pieni keinu liikkuu tuulen mukana. Valtavan suuret omenapuut ovat täynnä kukkia. Intiaanisauna on lämpenemässä. Kaikkialla on rauhallinen ja levollinen tunnelma. Samettiruusut loistavat kilpaa huvilan värityksen kanssa. Mummoni on sisällä tekemässä raparperikiisseliä ja pappani selvittelee kalaverkkoja puuvajan takana.

Meidän nykyinen kotitalomme on lähes saman värinen kuin hirsinen huvila. Pihassamme on pihakeinu ja isoja vanhoja omenapuita. Kodistamme löytyy muutamia mummolta ja papalta jääneitä esineitä ja kirpputorilöydöt mukailevat vanhan huvilan kalustusta. Kenties sitä alitajuisesti rakentaa uudelleen sitä ympäristöä, jossa on ollut joskus onnellinen.






Yhteistyössä Always somewhere else ja Veken Kaluste

maanantai 21. elokuuta 2017

Kesä en ehtinyt sun matkaan


Minä kuulun yleensä niihin ihmisiin, jotka kevään ehtiessä pitkälle tuskastelevat kesän lähenemistä. Kesäihminen minussa on loistanut poissaolollaan jo vuosia. Lapsena ja nuorena kesät olivat odotettuja. Lämpöiset päivät täyttyivät tenniksen pelaamisesta, reissuista uimarannalle ja mökille, kesäpokkareiden lukemisesta ja kavereiden kanssa hengailusta. Kesä oli sitä parasta aikaa. Varsinkin nuorena kesät tuntuivat täydelliselle vapaudelle. Nuorena suri sitä, kun huomasi miten kesäyöt rupesivat hiljalleen pimenemään ja pimeys taas ajoi aikaisemmin kotiin.

Tänä vuonna fiilis oli pitkästä aikaa ihan toinen. Puuhastelin pihamaalla ja iloitsin kukkaloistosta ja päässäni suunnittelin muutostöitä, joilla saisin pihasta kentien hieman viihtyisämmän. Ajattelin järkevästi, kuinka pilkon suuret suunnitelmani pieniin projekteihin. Kesän loputtua piha olisi aivan toisen näköinen. Suunnittelin myös tuovani ammeet pihamaalle helteisenä päivänä lasten iloksi. Haaveilin pitkistä metsäretkistä ja muutamasta vähän pidemmästä reissusta lasten kanssa. Suunnitelmat olivat ihan realistisia ja mitoitettu meidän lapsiperhearjen mukaisesti.

Perheen isän loma alkoi vihdoin suuren odotuksen jälkeen heinäkuun lopussa. Mies heilutti morot ja lähti ulkomaille. Minä jäin kotiin kahden sairaan lapsen kanssa. Esikoinen pysyi terveenä mummon hoivissa. Mieheni oli kyllä reissunsa ansainnut. Toki olisin toivonut itselleni hieman parempaa tuuria lasten sairastelujen suhteen. Valvoin yksin kolme yötä putkeen. En nukkunut silmäystäkään. Mieheni palattua rupesin valmistautumaan lanseerausjuhliin. Juhlien jälkeen vauva rupesi nukkumaan huonosti ihan vakituiseen ja perässä seurasi myös keskimmäinen. Esikoinen aloitti uudestaan uuvuttavan taistelun siitä jääkö nukkumaan omaan huoneeseensa vai ei. Viikko sitten alkanut eskari vei ne viimeisetkin mehut. Arki on ollut aivan mahdotonta. Uuden opettelua ja ahdistusta. Perheen isä palasi tänään töihin. Loma on ohi. 

Hieman suruissani huomaan kesän vaihtuneen syksyksi. Monet jutut jäivät tekemättä. Kesä ei ollutkaan akkujen lataamisen aikaa. Jatkan aika takki tyhjänä uuteen vuodenaikaan. Negatiivisia postauksia tai postauksia, joissa on pikkuinen negatiivinen alavire on hankala tehdä. On kuin särkisi yhdellä postauksella jotakin. Tunteiden heittelyt kuitenkin kuuluvat elämään. Kukaan ei voi ikuisesti porskuttaa aallonharjalla. Pudotus on väistämätön. Elämä on aaltoliikettä. Juuri nyt odotan uutta aaltoa. Yritän pysyä toiveikkaana elämän suhteen, vaikka se on välillä vaikeaa. Meillä kaikilla on omat huolemme ja murheemme. On paljon sellaista, mitä en tänne blogiin kirjoita. Kuten jo instan puolella totesin, niin tiedän elämän varjojen seuraavaan kaksi askelta jäljessä. Aurinkoisena päivänä on helppo ojentautua valoa kohti. Harmaana päivänä tuntuu, että aurinko ei nouse enää koskaan. Tänään kuitenkin myönnän sen, että tunnen väsymystä. Sellaista väsymystä, että haluaisin vain jäädä aamulla nukkumaan ja nukkua putkeen kokonaisen vuoden.

keskiviikko 16. elokuuta 2017

Kesän viimeiset juhlat


Viikonloppuna meillä juhlittiin esikoisen syntymäpäiviä. Pienet juhlat lähipiirin kanssa olivat täynnä leikkiä ja touhua. Haaveilin etukäteen kivoista ulkoilmajuhlista, mutta sää oli sen verran oikukas, että ne jäivät tällä kertaa vain haaveeksi. Koko juhlan ajan päällä oli sateen uhka ja ukkosta oli ilmassa. Juhlien tarjoilut valmistettiin esikoisen toiveiden mukaan. Onhan se vain oikein, että sankari saa itse päättää, mitä juhlapäivänä syödään. Tarjolla oli suklaakakkua, amerikkalaisia pannukakkuja ja Hot dogeja, sekä tietysti pieniä herkkuja ja limsaa.

Juhlapöytä ja koti koristeltiin ihastuttavan Somianan tuotteilla. Somianan laajasta valikoimasta meille kotiutui juhlapöytää varten kestäviä Goddess pahvimukeja, sekä kultaisia paperipillejä. Lisäksi juhlapöytään katettiin kauniita Noir cocktaillautasia, jotka olivat todella käteviä pienille suklaaherkuille ja marjoille, sekä saman setin vaaleampia isoja lautasia. Olohuoneen lamppuun ripustin herkkiä kristalleja kahdessa eri värissä. Lisäksi juhlahumussa oli mukana kultaisia ilmapalloja.


Itse juhlapäivänä ajoitus tuntuu olevan aina hieman hukassa. Perheen vauva vaistosi selkeästi, että ympärillä tapahtui jotakin erityistä ja ei nukkunutkaan pitkiä päikkäreitä kuten tavallisesti. Vieraiden saapuessa oli äidin tukka sipaistu hätäponnarille ja ehostusta ei kasvoilla näkynyt. Muuten kaikki oli onneksi suhteellisen valmista, vaikka viihdytinkin vauvaa samalla, kun juhlia valmistelin. Onneksi meillä lähipiiri ymmärtää tilanteen enemmän kuin hyvin. Äitikin saa heti auttavat apukädet, kun mummot saapuvat paikalle. Perheemme keskimmäinen onkin jo tottunut omimaan papan ihan itselleen. 


Elämässä ei ole tarpeeksi juhlia. Juhlat nostavat aina hetkeksi arjen yläpuolelle. Juhlien valmisteluun ja rakentamiseen menee aina oma aikansa. Kaikki vaiva palkitaan, kun vieraat viihtyvät hyvin. Meillä usein koristeet jäävät rauhassa paikoilleen muistuttamaan kivasta päivästä. Minulla ei ole kiire kerätä niitä pois. Timantit roikkuvat olohuoneen valaisimissa vielä pitkään ja hyvä niin. Koti näyttää paljon suloisemmalle. Koristeista nyt vain tulee hyvälle tuulelle! Vauvakin tykkää niitä katsella. Huolellisesti säilytettynä koristeet myös kestävät seuraaviin juhliin. Kaikki ei ole aina kertakäyttöistä!


Uskon kyllä, että tunnelmalliset ja hauskat juhlat voi saada aikaiseksi myös ilman hössötystä. Minä vain tykkään hössöttää. Olen superhössö. Odotan aina kovasti lasten syntymäpäiviä ja mietin, mitä uutta ja erilaista voisin taas keksiä. Toivon, että juhlat jäävät lasteni mieliin ihanina muistoina.

Nyt vielä muutama räpsy juhlista:





Illalla olo oli väsynyt, mutta onnellinen. Juhlien sankari oli sitä mieltä, että juhlat olivat onnistuneet ja äiti sai erityisen kiitoksen suklaakakusta ja kauniista koristeista.


Yhteistyössä Always somewhere else ja Somiana

maanantai 14. elokuuta 2017

Juhlapaikka Helsingin sydämessä


Monessa juhlapostauksessa on vilahtanut itse juhlapaikka Cafe Köket. Ihastuttava ja uniikki juhlapaikka ansaitsee kyllä vielä ihan oman postauksensa. Sijainti on herkullinen. Köket sijaitsee aivan Senaatintorin kupeessa. Vastapäätä seisoo uljas Tuomiokirkko. Rakennus on vanha 1700- luvulla rakennettu Kiseleffin talo. Rakennus on kokenut sisältä melkoisen muutoksen verrattuna niihin aikoihin, jolloin se oli täynnä käsityöläistuotteita ja turisteille tarkoitettuja matkamuistoja. Muutos on ehdottomasti ollut askel parempaan. Nyt kauniista ympäristöstä pääsee nauttimaan ihan jokainen. Ei tarvitse enää vaeltaa tavarapaljouden keskellä, vaan saa istua rauhassa ja nauttia aamusta iltaan, vaikka kuumaa kahvia. Toki suosittelen myös maistamaan talon aamupalaa, lounasta ja illalla lautasannoksina tarjoiltavaa skandinaavista ruokaa.


Varsinkin omaa silmääni miellyttää kovasti koko paikan yleisilme ja sisustus. Värikkäät pinnatuolit, kangasviirit, valosarjat, pienet maljakot ja leikkokukat loihtivat ympärilleen ihanan tunnelman. Lapsiperheellisenä olen myös erityisen kiitollinen siitä, että lapset ovat Köketissä myös huomioitu!


Köketin tilat toimivat myös kauniina juhlapaikkana. Tiloja löytyy monenlaiseen juhlaan tai, vaikka työpaikan koulutuksiin ja seminaareihin. Meidän juhlat järjestettiin isossa neuvottelutilassa nimeltä Sugar, joka koostuu kahdesta huoneesta. Tämä olikin onnekas sattuma. Juhlapäivänä meillä oli paikalla live-musaa ja juhlien pikkuiset osallistujat pääsivät perimmäiseen huoneeseen karkuun musiikin pauhua


Meidän tiimi rakastaa koristeita ja juhlien järjestämistä. Olimmekin hankkineet juhlia varten melkoisen määrän kauniita koristeita. Yllätyin suuresti astuessani meille varattuun juhlatilaan. Huone oli kaunis ihan sellaisenaan. Kauniit tapetit, isot ikkunat, muutama vanha huonekalu ja huolella valkatut koriste-esineet saivat tilan tuntumaan kutsuvalta ja kodikkaalta. Meitä varten oli jo ennakkoon katettu kaksi pöytää. Tämäkin tuli meille iloisena yllätyksenä. Henkilökunta oli erittäin ystävällistä ja avuliasta. Saimme lainaksi tarjoiluvateja ja kakkulapioita. Kaikki toimi täydellisesti.


Juhlien kutsuvieraat antoivat myös juhlapaikasta hyvää palautetta. Itselleni oli erityisen tärkeää, että juhlamme pidettäisiin paikassa, joka sopisi juuri Maitokahvimedialle. Uskon, että tässä suhteessa onnistuimme täydellisesti. Henkilökohtaisesti oli mahtavaa saada hoitaa omaa Helsinki ikävääni, näissä upeissa puitteissa. Tulen muistamaan nämä juhlat aina. Ensimmäiset Maitokahvimedian juhlat.


Aamupalaa
Lounasta
Brunssia
Kahvia
Viiniä
Juhlia
Toimistohotelli
Kokouksia
Lastentila
Itse tehtyä
Luomua
Hyvää palvelua!

 
Ruoka saa naurattaa, ihastuttaa ja innostaa!

By: Cafe' Köket


Köket ennen ja nyt!




Yhteistyössä Maitokahvimedia ja Cafe' Köket